Voitko kuvitella peilinkehykset, jotka näyttävät aivan kuin niiden yli olisi heitetty kangas, mutta kaikki onkin veistetty käsin puusta? Ne ja monta muuta leukoja loksauttavaa taidonnäytettä voi nähdä vieraillessaan puuseppä ja koristeveistomestari Tero Hulkkosen veistoverstaassa Taipalsaarella, aivan Lappeenrannan kupeessa. Tero on aikanaan käynyt nyt jo lopetetun Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen veistolinjan suomalaisen koristeveiston uranuurtajan Oiva Kentan opissa. Pohjanmaalta tie vei koulun jälkeen takaisin kotikonnuille ja rohkeasti suoraan käsityöyrittäjäksi vuonna 2001. Koristeveistomestarin erikoisammattitutkinnon hän suoritti 2004.
Hulkkosen mielestä taiteellinen polku aukeni vähän vahingossa: ammattikoulun puulinjan jälkeen hän haki ensin opiskelemaan puutekniikkaa teknilliseen korkeakouluun, mutta sisäänpääsystä huolimatta valitsikin toisen tien ymmärtäessään, että puusta tekeminen kiinnosti häntä kuitenkin enemmän. Käsityö oli ollut suosikkiaine jo koulussa lapsena ja Jurvassa jatko-opiskellessa veisto alkoi toden teolla innostamaan.
Hulkkosen kädenjälkeä voi ihailla mm. Suomen kansallisteatterin uusittujen ovien koristeveistotöissä ja Kinnulan kirkon uusittujen urkujen kuvioinnissa, mutta hänen koristeveisto- ja intarsiatöitä, tyylihuonekaluja ja uniikkeja kalusteita löytyy myös yksityiskodeista. Veistettyjä vaakunoita myös tilataan jonkin verran. Suurin osa Teron työajasta meneekin erilaisiin tilaustöihin, mutta toisinaan hän ehtii myös kehittelemään omia juttuja, kuten luonnollisiin muotoihin liittyviä asioita, erilaisia kehyksiä, tai vaikkapa fantasiamaailmahahmoja yhdistettynä valaistukseen. Yksin työskentely ja verstaan sijainti luonnon lähellä antavat ajattelurauhaa ja toisaalta taas vastapainoa omalle puurtamiselle tuo kansalaisopiston puutyöopettajana toiminen.
Klassisista tyylisuunnista Hulkkosta miellyttää eniten rokokoo, toisaalta myös elävämpi veistotyyli kiinnostaa. Tyylihuonekaluissa toistuvat tietynlaiset kuviot, lehdet ja kukka-aiheet perinteen mukaan, mutta vapaat kädet saadessaan Teron taltasta lähtevä jälki saattaa olla hyvinkin nykyaikaista.
Tärkeintä Hulkkoselle on työn laatu: jouhevat linjat, elävyys ja tasapaino muodossa ja kuten hän itse sanoo ”työjälki, jota kehtaa katella lähempääkin”.
Erilaiset veistotaltat ovat luonnollisesti koristeveistäjän lempityökalu ja mieleisin veistomateriaali lehmus tai koivu. Itse työstettävä puu syineen vaikuttaa siihen, mistä suunnasta ja millä tekniikalla sitä voi veistää. Moni ajattelee, että koivu on liian kovaa veistettäväksi, mutta taltta luistaa siinä hyvin. Hulkkonen on ehtinyt jo 24 vuoden työurallaan monenlaista ja konstailematon ammattitaito kuultaakin hänen puheessaan. Ajan myötä Tero kertoo myös oppineensa, että kaikki on mahdollista ja haastavan toimeksiannon saadessa on hyvä muistaa, että ovathan ne ihmiset ennenkin tehneet!
Tero Hulkkosen veistoverstaan ovet avautuvat nyt ensimmäistä kertaa Konstrundanin aikaan yleisölle. Hulkkonen toivoo näin lisäävänsä tietoisuutta puualasta ja puun veistämisestä käsityömuotona. Konstrundan-tapahtumaviikonloppuna tarjoutuu mahdollisuus nähdä, miten Teron työt syntyvät ja vierailijat pääsevät myös halutessaan itse kokeilemaan puunveistoa. Kysyttäessä erityisistä odotuksista tapahtuman suhteen Hulkkonen naurahtaa: ”Ei mitään, avoimin mielin lähden mukaan ja jos joku tänne eksyy, niin ihan jees!”